Latvian yliopisto järjestää sidosryhmäkeskustelun tekoälyn käytöstä disinformaation torjunnassa
Sidosryhmien välinen keskustelu aiheesta ”Tekoälyn käyttö disinformaation torjunnassa”, jonka järjesti Latvian yliopisto, pidettiin Riiassa 6. tammikuuta 2026. Tapahtuma kokosi yhteen tutkijoita, teknologian kehittäjiä ja alan toimijoita esittelemään AI4Debunk-hankkeen ja edistämään syvällistä keskustelua nykyisistä haasteista ja tehokkaista välineistä disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi.
Keskustelun tarkoituksena oli perehdyttää osallistujat AI4Debunk-hankkeen tavoitteisiin, metodologiseen lähestymistapaan ja alustaviin tuloksiin sekä kannustaa pohtimaan tekoälyn käytön laajempia yhteiskunnallisia, teknologisia ja eettisiä vaikutuksia disinformaation torjunnassa. Ohjelmaan sisältyi esityksiä hankkeen tavoitteista ja varhaisista havainnoista, kehitteillä olevien tekoälypohjaisten välineiden live-esittelyjä ja interaktiivista keskustelua disinformaation lieventämisen käytännön ja filosofisista näkökohdista.
Kokouksen avasi professori Inna Šteinbuka, joka esitteli AI4Debunk-hankkeen ja selitti, että hankkeessa pyritään kehittämään tekoälyvälineitä yhteiskunnan suojelemiseksi disinformaatiolta integroimalla tekoälyn teknisten asiantuntijoiden asiantuntemus yhteiskuntatieteilijöiden, myös poliittisten tutkijoiden ja sosiologien, asiantuntemukseen. Erityistä huomiota kiinnitetään Ukrainan sotaan ja ilmastonmuutokseen liittyvään disinformaatioon.
Yksi esiin tuoduista keskeisistä haasteista oli teknologian nopea kehitys, joka aiheuttaa riskin siitä, että työkalut vanhentuvat ja edellyttävät jatkuvaa mukauttamista. Hanketta toteutetaan myös monimutkaisessa geopoliittisessa tilanteessa, jossa disinformaation torjuntatoimia voidaan pitää mahdollisina sananvapauden rajoituksina.
Hankkeessa kehitettyjä teknisiä ratkaisuja esitteli Franc van der Bent Utrechtin yliopistosta. Hän esitteli useita tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevia välineitä, kuten selainlaajennuksen, jonka avulla käyttäjät voivat tarkistaa verkkosisällön – sekä tekstin että kuvat – analysoimalla sen johdonmukaisuutta muiden tietolähteiden kanssa mahdollisten syväväärennösten tai disinformaation tunnistamiseksi. Lisäksi yhteistyöalusta Disinfopedia otettiin käyttöön tilaksi, jossa voidaan olla vuorovaikutuksessa tekoälypohjaisen chatbotin kanssa, keskustella ajankohtaisista uutisista ja raportoida epäilyttävästä sisällöstä, minkä jälkeen asiantuntijat tarkastelevat sitä.
Muita demonstraatioita olivat älypuhelinsovellus, jolla voidaan analysoida teksti-, kuva-, ääni- ja videosisältöä, sekä virtuaalitodellisuuden opetusympäristö, TruthSpace, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten digitaalista lukutaitoa vuorovaikutteisen pelaamisen avulla. Teknisessä lähestymistavassa korostuvat ketterä kehitys, Docker-kontteja hyödyntävä modulaarinen järjestelmäarkkitehtuuri, saavutettavuus ja kustannustehokkuus. Ohjelmisto julkaistaan Euroopan unionin julkisella lisenssillä (EUPL 1.2), joka tukee läpinäkyvyyttä ja avoimen lähdekoodin käyttöä.
Myöhemmin käydyissä keskusteluissa käsiteltiin yleisön osallistumista, kyberturvallisuutta, kestävyyttä hankkeen päättymisen jälkeen vuonna 2027 sekä kriittisen ajattelun roolia teknologisten ratkaisujen tehokkaassa käytössä. Osallistujat korostivat, että vaikka koulutus ja kriittinen medialukutaito ovat edelleen olennaisen tärkeitä – erityisesti yhä kehittyneempien video- ja ääniväärennösten aikakaudella – tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia tukea yhteiskuntaa yhdistettynä inhimilliseen asiantuntemukseen. Hankkeessa kehitettyjä tekoälyyn perustuvia työkaluja korostettiin, koska ne pystyvät tarjoamaan oikea-aikaisia, helposti saatavilla olevia ja monimuotoisia analyyseja teksti-, kuva-, ääni- ja videosisällöstä. Hanketutkijat esittelivät innovatiivisia lähestymistapoja, kuten passiivisia ”antivirustyyppisiä” varoituksia ja vuorovaikutteisia koulutusympäristöjä, jotka voivat vähentää todentamisen esteitä ja vahvistaa digitaalista lukutaitoa eri käyttäjäryhmissä. Työkalujen sopeutumiskyky, avoimen lähdekoodin suunnittelu ja poikkitieteellinen perusta esiteltiin keskeisinä vahvuuksina, jotka mahdollistavat jatkuvan parantamisen, kestävyyden ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisen vaikutuksen.
