Sidosryhmien yhteinen tapahtuma Sofiassa

EUalive, yleiseurooppalainen media ja AI4Debunk-konsortion jäsen, järjesti julkisen keskustelun, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten tekoälypohjaisilla välineillä voidaan tukea toimia valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi. Tapahtuma kokosi yhteen toimittajia ja kansalaisia keskustelemaan tosielämän tarpeista, odotuksista ja huolenaiheista, jotka liittyvät faktantarkistukseen, tekoälyyn ja median luottamukseen.

Osallistujat

Fokusryhmään osallistui yhteensä 12 osallistujaa. Enemmistö oli ammattitoimittajia, pääasiassa yli 60-vuotiaita, joilla oli yleensä konservatiivisempia näkemyksiä. Osallistujat ilmoittivat käyttävänsä tietoa pääasiassa verkkouutisten, television ja painetun median kautta ja määrittelivät Facebookin ja verkkouutisalustat ensisijaisiksi lähteiksi, joissa he useimmiten kohtaavat disinformaatiota.

Tapahtumaa koskevien väärien tietojen käsittely

Keskustelu alkoi itse tapahtumaa koskevien väärien väitteiden kumoamisella. Bulgarian journalistiliitto (UBJ) kiisti jyrkästi väitteet, joiden mukaan se olisi kutsunut ”valkovenäläisiä propagandisteja” EU:n rahoittamaan valeuutisten torjuntaa koskevaan koulutukseen. UBJ:n puheenjohtaja totesi, että syytökset olivat peräisin Valko-Venäjän valtiollisen Minsk News -uutiskanavan harhaanjohtavasta julkaisusta ja että Valko-Venäjän oppositiomediat toistivat ne myöhemmin ilman todentamista.

Todellisuudessa tapahtuma oli tunnin mittainen julkinen keskustelu, jonka otsikkona oli ”Tekoäly ja valeuutiset: What Is the Working Solution?”, jonka järjestää EUalive ja jota isännöi UBJ:n tiloissa. Keskustelu eteni suunnitellusti tiedotusvälineiden kiistoista huolimatta ja korosti, kuinka nopeasti disinformaatio voi levitä jopa ammattimediapiireissä.

AI4Debunk-hankkeen esittely

Georgi Gotevin johtama EUalive-tiimi esitteli AI4Debunk-hankkeen ja esitteli sen tavoitteet, konsortiokumppanit ja tähänastisen edistymisen. F6S:n edustaja antoi lisätietoja hankkeen teknisistä näkökohdista ja kumppaniorganisaatioiden roolista. Korostettiin, että hankkeen soveltamisala on selkeästi määritelty ja rajattu: käyttäjien tukeminen disinformaation tunnistamisessa ja arvioinnissa sen sijaan, että ratkaistaisiin laajempia systeemisiä kysymyksiä, kuten synteettisten kuvien tuottaminen tai tekoälyn yleinen sääntely.

Keskeiset keskusteluaiheet

Osallistujat pohtivat laajasti tekoälyn roolia tietoekosysteemissä. Keskusteltiin useista esimerkeistä sen havainnollistamiseksi, miten epätäydellinen tai valikoivasti esitetty tieto voi tuottaa disinformaatiota, mukaan lukien tapaukset, jotka liittyvät historiallisiin narratiiveihin ja kansainväliseen uutisointiin.

Toistuva teema oli tekoälyn kaksitahoinen luonne. Jotkut osallistujat pitivät tekoälyä mahdollisesti tehokkaana faktantarkistus- ja todentamisvälineenä, kun taas toiset ilmaisivat huolensa sen väärinkäytöstä, erityisesti synteettisen tekstin, kuvien ja artikkeleiden tuottamisessa, jotka voivat johtaa yleisöä harhaan. Lisäksi otettiin esiin kysymyksiä, jotka liittyvät yleiseen tietosuoja-asetukseen, lähdesuojaan ja toimittajien kykyyn puolustaa työtään tekoälyn tuottamaa sisältöä vastaan.

Keskustelussa korostettiin, että tekoälyjärjestelmät ovat vain yhtä luotettavia kuin tiedot, joihin niitä koulutetaan. Koska verkkotiedot ovat usein epätarkkoja, puolueellisia tai tarkoituksellisesti harhaanjohtavia, osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että tekoälyn ei voida odottaa tuottavan johdonmukaisesti objektiivista totuutta. Tämä rajoitus vahvistaa medialukutaidon, inhimillisen arvostelukyvyn, ammatillisten normien ja toimituksellisen vastuun merkitystä.

Medialukutaito, luottamus ja ammatillinen vastuu

Useat osallistujat korostivat, että medialukutaito on edelleen kriittisin puolustus disinformaatiota vastaan sekä nyt että tulevaisuudessa. Sekä toimittajien että kansalaisten on voitava kyseenalaistaa omat uskomuksensa, astua algoritmisten ”tietokuplien” ulkopuolelle ja etsiä erilaisia lähteitä. Huolta herätti yleisö, joka odotti tekoälyn tuottavan absoluuttista totuutta, mikä voi lisätä alttiutta tekoälyjärjestelmien tuottamalle tai vahvistamalle disinformaatiolle.

Keskustelun aikana tehty kysely osoitti, että suurin osa osallistujista käyttää jo tekoälytyökaluja ammatillisessa työssään. Moderaattori korosti yhteiskunnallisten mekanismien merkitystä tietojen todentamisessa sekä tekoälyn toimintaa koskevan koulutuksen tarvetta, mukaan lukien tekoälyn tuotosten nopea muotoilu ja kriittinen arviointi. Lisäksi keskusteltiin koulutusjärjestelmien roolista, erityisesti tekoälyn ja medialukutaidon käyttöönotosta kouluissa.

Tekijänoikeudet ja luovat alat

Tekijänoikeuskysymys nousi keskeiseksi huolenaiheeksi. Osallistujat totesivat, että tekijänoikeusrikkomuksista Bulgariassa maksettavat korvaukset ovat tällä hetkellä minimaaliset, mikä herättää kysymyksiä siitä, miten tekijät, toimittajat, taiteilijat ja muusikot voivat suojella työtään generatiivisen tekoälyn aikakaudella. Jotkut osallistujat esittivät vahvoja näkemyksiä siitä, että tekoäly on suora uhka luoville toimialoille, ja yksi toimittaja väitti, että tekoäly olisi kiellettävä kokonaan taiteellisesta tuotannosta.

Osallistujat vastasivat kyselyyn, joka on tiivistetty alla:

Altistuminen disinformaatiolle

Osallistujat ilmoittivat, että he kohtaavat useimmiten disinformaatiota Facebook ja verkkouutismedia. 

Varmennuskäytännöt

Kun vastaajilta kysyttiin, miten he todentavat tiedot, joiden he epäilevät olevan vääriä tai harhaanjohtavia, he ilmoittivat luottavansa ensisijaisesti seuraaviin seikkoihin:

• Hakukoneet 
• viralliset lähteet, 
• Keskustelut kollegoiden ja ystävien kanssa