Eurooppalaisten joukkojen yhdistäminen disinformaation torjumiseksi
Kahdeksan Euroopan maan monialainen yhteenliittymä käynnisti tammikuussa 2024 hankkeen disinformaation, valeuutisten ja ulkomaisen sekaantumisen torjumiseksi. Euroopan unionin (EU) Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoittama AI4Debunk-tutkimushanke kokoaa yhteen poliittisia tutkijoita, sosiologeja, toimittajia ja tietojenkäsittelytieteen asiantuntijoita kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi: vääristelemään disinformaatiota ja valeuutisia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansainvälinen konsortio kehittää luotettavaa verkkotoimintaa tarjotakseen kansalaisille tehokkaita tekoälyyn perustuvia välineitä.
Disinformaatio, valeuutiset ja propaganda ovat olleet pääaiheena otsikoissa jo useiden vuosien ajan. Covid-19-kriisistä tuli testitapaus, joka osoittaa, että sen, miten EU ja sen demokraattiset yhteiskunnat käsittelevät disinformaatiota ja tuhoisaa propagandaa, tehokkuus on edelleen melko vähäistä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan komissio ja muut kansainväliset järjestöt ovat yksittäisten maiden toimien rinnalla toteuttaneet faktantarkistus- ja kumoamistoimia Venäjän massiivisen propagandan ja disinformaation torjumiseksi. Yhteenvetona EU:n kokemuksista ja toimista disinformaation, valeuutisten ja ulkomaisen vaikuttamisen aiheuttamaan uhkaan vastaamiseksi voidaan todeta, että EU:n toimien ja eurooppalaisten mieliin ja EU:n vakauteen covid-19-kriisin aikana kohdistuvan disinformaation vaikutuksen välillä on ollut merkittävä kuilu. Tätä eroa on kaventanut EU:n vastaus Ukrainan sotaan. Eurooppalaisten emotionaalinen reaktio Euroopan sotaan loi ennennäkemättömän yhtenäisyyden EU:ssa. ”Sotaväsymys” kuitenkin haastaa ihmisten kyvyn erottaa totuus valheista erityisesti siksi, että disinformaatio on lisääntymässä erityisesti EU:n vaaleja edeltävän kampanjan aikana.
Muistamme covid-19-viruksen hirvittävät seuraukset ihmisten terveydelle. Disinformaatio tai infodemia, on verrattavissa tappavaan virukseen, koska sillä on tuhoisa vaikutus ihmisten mieliin. Infodemia on termi, joka yhdistää tiedon ja epidemian, viitaten sekä tarkkojen että epätarkkojen tietojen nopeaan leviämiseen internetin ja sosiaalisen median aikakaudella. Mitä infodemia tarkalleen ottaen tarkoittaa? Mielestäni infodemia tarkoittaa faktojen ja salaliittoteorioiden, spekulaatioiden ja huhujen yhdistelmää, jota nykyaikainen tietotekniikka vahvistaa ja välittää maailmanlaajuisesti ja joka on vaikuttanut EU:n ja maailman talouksiin, politiikkaan ja turvallisuuteen tavalla, joka on täysin suhteeton perimmäisiin realiteetteihin nähden. Se on ilmiö, jota olemme havainneet viime vuosina yhä useammin. Disinformaatio herättää rasistisia ja muukalaisvihamielisiä tunteita, johtaa yleiseen ahdistukseen ja yhteiskunnan polarisoitumiseen sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia levottomuuksia ja julkista väkivaltaa (David Rothkopf, Washington Post -lehden, 11. toukokuuta 2023).
EU käy yhä enemmän informaatiosotaa ja maailmanlaajuista narratiivien taistelua, jossa sen on kohdattava monia voimakkaita vastustajia. Tämän infodemian geopoliittinen osa on hyvin haastava, koska Venäjän ja Kiinan kaltaisilla ulkomaisilla toimijoilla on vahva kokemus myrkyllisten disinformaatiokampanjoiden järjestämisestä ja erilaisten manipulointitekniikoiden ja tuhoisien narratiivien käyttämisestä EU:n vastaisessa propagandassa vaikutusvallan tavoittelussa.
AI4Debunk: monialainen lähestymistapa
Miten tekoälyä voidaan käyttää tehokkaasti faktantarkistuksessa? Minulla on paljon kokemusta viestintäteknologioista, mutta tietoni tekoälystä ovat rajalliset. Olen tietenkin tietoinen siitä, että tekoäly on sarja teknologioita. Kyse on koneoppimisesta ja algoritmeista. Kyse on datasta. Olen varma, että järkevästi käytettynä tekoäly on valtava ja fantastinen tilaisuus ihmisille tarkistaa tiedon laatu. Minulla on kuitenkin paljon kysymyksiä tekoälyasiantuntijoillemme. Miten tekoälyyn perustuvista välineistä disinformaation kumoamiseksi voidaan tehdä käyttäjäystävällisiä? Miten voimme olla teknologisen kehityksen edellä ja ennustaa tulevia haasteita? Ehkä meidän pitäisi keksiä disinformaation kumoaminen etukäteen sen sijaan, että rajoittuisimme sen kumoamiseen? Toivon, että kansainvälinen tekoälytiimimme pystyy vastaamaan näihin ja moniin muihin kysymyksiin hankkeen viimeisessä vaiheessa. Minulla on kuitenkin hyvin selkeä mielipide eräästä asiasta. Olen vakuuttunut siitä, että tekoäly ei korvaa ihmisen kriittistä ajattelua. Siksi teemme tiivistä yhteistyötä yliopistojen kanssa oppimisprosessin parantamiseksi.
Kirjoitan tätä artikkelia Riiassa pidettyjen kahden ensimmäisen päivän henkilökohtaisten tapaamisten jälkeen. Olen erittäin ylpeä siitä, että Latvian yliopisto koordinoi hankkeen täytäntöönpanoa johtavana toimielimenä. Olen innoissani tulevaisuuden haasteista ja vastuustamme tehdä AI4Debunkista menestystarina. Latvialaiset tietävät hyvin, mitä propaganda ja disinformaatio käytännössä tarkoittavat. Monet vanhemman sukupolven kansalaiset, jotka kokivat valtavia propagandavirtoja neuvostoaikana, ovat kehittäneet ”luonnollisen immuniteetin” valeuutisia vastaan. Suuri osa nykysukupolvesta ei kuitenkaan ole koulutettu epäluuloon julkisia narratiiveja kohtaan. Siksi jaamme mielellämme historiallisia kokemuksiamme ja ainutlaatuista tietämystämme Venäjän propagandakoneistosta kollegoidemme kanssa rikastuttaaksemme hankkeen tuloksia.
Lopuksi haluan jakaa ajatuksiani AI4Debunkin Latvian parlamentissa 12. maaliskuuta 2024 pidetystä lämmittelykokouksesta. Ensinnäkin, vaikka on elintärkeää antaa kansalaisille kattavia faktoja ja lukuja, eikö se selvästikään riitä vaikeina aikoina. EU:n on nyt enemmän kuin koskaan kohdattava kyynikot ja skeptikot. Euroopan johtajien on löydettävä asianmukainen yhdistelmä tosiasioita väärien uutisten ja emotionaalisen sitoutumisen ohittamiseksi, jotta voidaan antaa syitä toivolle ja luottamukselle. Toiseksi disinformaation kitkeminen on EU:n keskeinen tavoite. Valitettavasti nykyisessä narratiivien sodassa EU ei vaikuta vakuuttavalta verrattuna Venäjän, Kiinan ja muiden epädemokraattisten toimijoiden levittämään informaatiodemiologiaan. Uskon, että AI4Debunk voisi parantaa EU:n kansalaisten vastustuskykyä disinformaatiota vastaan. Kolmanneksi nykyistä tekoälyasetusta olisi täydennettävä muilla keinoilla, kuten medialukutaidolla, kriittisellä ajattelulla, faktantarkistuksella jne.
Huolimatta ”sotaväsymyksestä”, joka liittyy Venäjän meneillään olevaan täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan, näyttöön perustuvan tiedon ja disinformaation kumoamisen pitäisi auttaa eurooppalaisia säilyttämään luottamuksensa Eurooppa-hankkeeseen.
Lataa koko artikkeli pdf-muodossa tässä.
Tietoja kohteesta INNA ŠTEINBUKA
Inna Šteinbuka, Latvian finanssipoliittisen kurinpitoneuvoston puheenjohtaja, Latvian yliopiston (UL) professori, UL:n johtokunnan varapuheenjohtaja, UL:n tuottavuuden tutkimuslaitoksen johtaja, Latvian tiedeakatemian täysjäsen ja Latvian kuvernööri Aasia–Europa-säätiössä (ASEF, Singapore).
Syyskuusta 2011 lähtien hän on toiminut Euroopan komissiossa Euroopan komission Riian-edustuston päällikkönä. Vuosina 2008–2011 hän toimi Euroopan komission Eurostatin sosiaali- ja tietoyhteiskuntatilastoista vastaavana johtajana ja vuosina 2005–2008 talous- ja aluetilastoista vastaavana johtajana. Vuosina 2001–2005 hän toimi puheenjohtajana Latvian yleishyödyllisten palvelujen komiteassa, joka vastasi sähkö-, kaasu- ja televiestintämarkkinoiden sekä rautatie- ja postipalvelujen sääntelystä. Vuosina 1999-2001 hän toimi Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajan vanhempana neuvonantajana Washington DC:ssä. Vuosina 1991–1999 hän toimi Latvian valtiovarainministeriön talousanalyyseistä ja finanssipolitiikasta vastaavan osaston johtajana ja valtiovarainministerin neuvonantajana.
