Riian Eurooppa-talossa pidettiin 1. marraskuuta monen sidosryhmän kokous. Istuntoon osallistui 12 edustajaa eri aloilta, kuten ministeriöistä, liike-elämästä, tutkimuslaitoksista ja kansalaisjärjestöistä.
Professori Inna Šteinbuka, Latvian yliopisto, hankkeen koordinaattori, avasi keskustelun esittelemällä AI4Debunk-hankkeen. Hän korosti säännöllisen koordinoinnin ja yhteistyön merkitystä kaikkien tekoälyn ja disinformaation torjuntaan osallistuvien sidosryhmien välillä. Hän korosti, että hankkeen tulosten laaja levittäminen olisi ratkaisevan tärkeää ja että sidosryhmäverkostoilla olisi keskeinen rooli sen varmistamisessa, että tulokset saavuttavat tarvittavan yleisön.
Disinformaatio, Tekoäly ja sääntely
Keskustelun keskeisenä teemana oli disinformaation tunnustaminen ”uudeksi normaaliksi”. Osallistujat totesivat, että erityisesti Baltian maissa disinformaation esiintyvyys, vaikutus ja vaikutus ymmärretään hyvin. Huolta herätti ulkomaisen sekaantumisen lisääntyminen Euroopan politiikassa, erityisesti Venäjän ja Kiinan taholta, mikä aiheuttaa merkittäviä haasteita alueelliselle vakaudelle.
Tekoälyn roolin osalta osallistujat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että pelkästään tekoälyllä ei voida täysin puuttua disinformaation monimutkaisuuteen. Tarvitaan kattavampaa ja järjestelmällisempää lähestymistapaa, jossa tekoälyvälineet on räätälöity tiettyjen kohderyhmien vaatimuksiin. Esimerkiksi tiedotusvälineet ja sosiaalisen median alustat voisivat käyttää tekoälyä faktantarkistuksen ja disinformaation seurannan tukena. Osallistujat korostivat, että on tärkeää tunnistaa näiden ryhmien erilaiset tarpeet ennen tekoälytyökalujen suunnittelua.
Keskustelussa käsiteltiin myös sääntelymekanismeja. Osallistujat kiittivät EU:n tekoälysäädöksen hyväksymistä, mutta esittivät kysymyksiä sen täytäntöönpanosta ja käytännön tuloksista. Laajaa kannatusta sai sellaisen avoimen mediayhteisöjä koskevan luettelon luominen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti omistajuus, edunsaajat ja rahoituslähteet ja joka auttaisi jäljittämään disinformaatiota.
Tekoälyvälineet disinformaation torjumiseksi: haasteet ja mahdollisuudet
Luottamus teknologiaan nousi keskeiseksi kysymykseksi. Kyselytiedot osoittavat, että kansalaisten luottamus kehittyneisiin teknologisiin välineisiin on vähenemässä. Tämä skeptisyys tekoälyn kykyä havaita ja hillitä disinformaatiota kohtaan asettaa kyseenalaiseksi AI4Debunk-hankkeen lopussa kehitettävien välineiden tehokkuuden ja hyväksymisen.
Lisäksi keskusteltiin haasteista, jotka liittyvät tekoälypohjaisten välineiden käyttöönottoon disinformaation torjumiseksi. Merkittävä huolenaihe oli näiden välineiden jatkuva ylläpito, parantaminen ja koulutus hankkeen jälkeisenä aikana. Osallistujat korostivat ”inhimillinen silmukka” -lähestymistavan merkitystä, sillä siinä käsitellään eettisen päätöksenteon, medialukutaidon, mukautuvan koulutusjärjestelmän ja elinikäistä oppimista koskevien aloitteiden tarvetta.
Valtiosta riippumattomien järjestöjen roolia disinformaation torjunnassa tarkasteltiin useista näkökulmista. Latvialla on vankka tieto- ja viestintätekniikkaan keskittyvien kansalaisjärjestöjen verkosto, joka voisi olla keskeisessä asemassa AI4Debunk-hankkeen tulosten levittämisessä. Yhteistyössä hankeryhmän kanssa kansalaisjärjestöt voisivat kehittää räätälöityjä tietopaketteja eri kohderyhmille. Lisäksi kansalaisjärjestöt voisivat tarjota arvokasta tietoa tekoälyratkaisuihin liittyvistä eri kohderyhmien erityistarpeista.
Kaiken kaikkiaan tämä monen sidosryhmän kokous osoittautui erittäin rakentavaksi. Se toimi perustana jatkuvalle yhteistyölle ja mahdollisille tuleville kumppanuuksille. levittää AI4Debunk-hankkeen tulokset.
